Huolimatta joulutauon kovasta, mutta säännöllisestä treenaamisesta, ei olla vältytty kulissien takaiselta kuohunnalta. Samaan aikaan, kun organisaation yläpäässä on lähdetty toteuttamaan vastuualueiden uudelleenjakoa, ovat pelaajarivit edelleen pysyneet erittäin ohuina. Joulupukki ei tuonut Panulle uutta olkaniveltä eikä Harrille uusia polvia. Myös nousukunnossa ollut Antti sai osuman murtaen kyynärpäänsä kolmesta kohtaa. Tässä tilanteessa seuran pelaajahankintaorganisaatio on venynyt ansiokkaasti: kevätkauden ensimmäisessä pelissä pelipaidan veti päälleen Markus Pihlainen, joka samalla sai vastuullisen paikan aloitusseitsikosta. Saatat muistaa tämän lupaavan kehityspelaajan myös artistinimellä Kaide. Peli pelattiin seitsikolla Teemu, Tero, Henkka, Kaide, Marko, Ville ja liberona Harri. Kolme erää ja kaikki oli ohi. Erä 1: Jos joku tulee itsestään, niin se oli tämä. Oman pelin ei tarvinnut olla kummoista, ja silti pinnoja ropisi tasaiseen tahtiin. 25-11. Erä 2: Hiukan tiukempaa. Valmentaja Salosen jo legendaariseksi muodostunut vaihto erän lopussa (kaksi passaria kehiin) aiheutti ansaittua hämmennystä Voiman lisäksi myös vastustajan riveissä. Erä kotiin 25-23. Erä 3: Ei ihmeempiä, erä helposti himaan. Ehkä se on mainittava, että välillä sorruttiin liialliseen tuulettamiseen. Kevätkauden alku lyhyesti: - joulutauon treenit vedetty tiukalla tempolla, ja loukkaantumisiakin on sen seurauksena tullut - pelaajahankinta tuotti tulosta -> lupaava kehityspelaaja Markus Pihlainen Vuosaaresta - yllättävää innokkuutta havaittavissa kentällä ja katsomossa - Einomies: hyvästä rapsasta tarjoamme eiliset Tammisalon Mokat (niin, ja siinä oli muuten itsepalvelukassa...) Jälkipelit tutun kaavan mukaan - Kajuutta, sauna, punaviini, takkatulen loimu, pari tuntia unta, siitä pikkubussilla kohti Mänttää. P.S. Ai niin, Korso kävi Helsingissä loppuvuonna. Haulit heille.