Sori, että analysointi viivästyi vielä pitempään kuin vastustajalla.

Voima - Isku-Veikot   2 - 3 (26-24, 20-25, 25-15, 21-25, 8-15)

Kärkiottelun lähestyessä joukkueessa oli havaittavissa selvä asennelatauksen kohotus. Etukäteen tiedettiin myös muutaman pelaajan poissaolo, ja vielä pelipäivänäkin ilmeni pari flunssatapausta, joiden vaikutuksesta kuusikko lyötiin lukkoon vasta juuri ennen pelin alkua. Passarina Tuomas, keskellä Mikko ja Henkka, yleispelaajina Terot Leikas ja Koponen, hakkurina Rami ja liberona totutusti Harri.

Peli oli pitkästä aikaa tasoltaan sitä, mitä 1-sarjassa parhaimmillaan osataan: melko varmoja vaihtopalloja, eikä pitkiä virheputkia. Pelasimme lähes koko ottelun samalla kokoonpanolla, kun vaihtoehtojakaan ei juuri ollut. Koponen onnistui vastaanotoissaan hyvin, ja keskeltä erityisesti Henkka pääsi nakuttelemaan maukkaita patereita. Rami hakkeroi ja puolustukin hyvin, niin kuin lyhyen ja tanakan kuuluukin. Kummankin joukkueen passari pyöritti peliä hyvin, ja suoria torjuntoja päästiin tekemään harvemmin. Keskimiehet puistelivat usein päätään, kun pallot ropisivat sormista jatkuvasti omaan kenttään.

Ensimmäisen erän Voima pelasi alusta loppuun vastustajaansa varmemmin ja ansaitsi voittonsa. Toisen erän olen jo unohtanut, ja kolmannen erän reilu kotivoitto meni vastustajan aristelun ja virheiden piikkiin. Neljännessä erässä voitto olisi pitänyt puristaa kotiin, mutta vastustaja sai kahdella ässäsyötöllä lisää itseluottamusta ja iski erävoittoon tarvittavat pallot rajusti Voiman kenttään.

Viides erä eteni tasaisesti puoliväliin asti, kunnes syöttöruutuun asteli Iskun Ossi Heino, jonka tehokkaat 'hyppykaaliperhoset' olivat myrkkyä Voimalle. Kunnon hyökkäyksen rakenteluun ei enää päästy. Laitaiskumme torjuttiin tai puolustettiin rajuiksi vastahyökkäyksiksi. Lopun kovilla suorituksillaan Isku ansaitsi voittonsa. Sarjatilanne puolestaan nyt on mitä on. Ottelun parhaina palkittiin passarit Tuomas Sointu ja Ossi Heino (hyvä Ossi!).

- Ossi  -