27.11.2005 Hurrikaani iski Laajasaloon. Myrsky oli laantunut matkalla Loimaalta joten uhreilta vältyttiin. Hirmumyrskyn jälkeen nähtiin tulostaululla lukemat 1-3 (21-25, 25-23, 22-25, 23-25)  jotka lienee siedettävät ennakkoasetelmiin nähden.

Hurrikaanihan on 1800 luvulta lähtien nimetty valituilla ihmisten nimillä ja koska Laajasalon Voima arvostaa historiaa ja kannattaa vanhoja perinteitä Hurrikaani nimettiin Anneliksi, onhan hirmumyrskyt nimetty aluksi naisen tai poliitikkojen nimillä. 

Uhkakuvia ja varoituksia Annelista kiirivät Laajasaloon pitkin syksyä, pahimmat varoitukset olivat sitä luokkaa että kaksi joukkueestamme järjesti evakko-matkan ulkomaille ja yksi meni kosimaan nykyistä vaimoaan jotta voisi häihin vedoten pysyä kaukana Laajasalosta. Yksi pelaajistamme tulehdutti jänteitään jottei hänenkään tarvitsisi altistua Annelin riepotukseen. Näin ollen Voima sai kuusi pelikykyistä urheaa miestä kentälle torjumaan/lieventämään Annelin tuhoja. Uhkarohkeat  miehemme olivat Teemu, Peetu, Panu, Harri, Hessu ja Henkka. Esa ja Esa olivat puolikuntoisina pahimman varalla. Penkin päässä oli taas Miksu jonka työtä oli siis helpotettu sen verran ettei vaihtoja tarvitse miettiä. 

Ottelu oli hyvää yritystä puolin jos toisinkin, Anneli yritti pyörittää Voimalaiset sekasin mutta ei siinä aivan suvereenisti onnistunut. Pahoinvointipillereitä pyörimiseen ei tarvittu tällä kertaa vaikkakin Annelin keskipeli pyöri mallikkaasti. Voimalla oli joka erässä mahdollisuudet nujertaa Anneli muttei siinä onnistunut kuin toisessa erässä. Sovittu taktiikka pahoista syötöistä ei aivan täydellisesti toiminut alkuerissä koska Anneli ei mennyt vaikeasti nostettaviin ylisyöttöihin vaan antoi pallojen rauhassa putoilla takarajan taakse. Torjuntoja Annelista saatiin kiitettävästi varsinkin jos otamme huomioon että pari kaveria Voimasta pelasi ihan toisella tontilla kuin normaalisti. Hyökkäys toimi vaihtelevasti samoin kuin passipeli, eli nähtiin sekä hyviä että hiukkasen huonompia suorituksia. Vastaanotto ei tällä kertaa aivan kunniakkaasti suoriutunut tehtävästään ottaen huomioon Annelin syötön ajoittaisen helppouden. Kenttäpuolustukselle tulee esittää kiitokset koska moni Annelin terävä sivallus poimittiin ylös ja toimitettiin takasin.  

Kaiken kaikkiaan, loppujen lopuksi ja ihan viimeiseksi ennen tämän jälkeisiä sanoja voitaisiin todeta että Annelin torjunnassa tehtiin kaikki tarpeellinen, kukaan ei kuollut ja omaisuusvahingoiltakin vältyttiin. Pieni harmitus pelistä jäi takaraivoon: ehkä hitunen tuuria, pikkuisen paremmat suoritukset tai jotain muuta merkillistä hävittyjen erien lopuilla olisi tuonut enemmän erävoittoja... ehkäpä jopa otteluvoiton? Muuuuuutta koska jossittelulla ei lehmätkään lentele niin annamme kaiken kunnian Annelille joka oli hitusen parempi. Ehkäpä kovaääninen mielipiteiden vaihto pelin jälkeen Annelin pukukopissa tarkoitti sitä etteivät kaikki heistäkään olleet  ihan tyytyväisiä suoritukseensa? 

Loppujen loppujen lopuksi sanotaan vaikka että sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee. Eli ensi viikonloppuna uudet kujeet.

HN