KANSA KÄYTTI ÄÄNTÄÄN Täällä valvojaisstudio. Jokunen tarmolla ansaittu roponen on kilautettu kirstuun nuorison kokonaisvaltaisen hyvinvointikasvatuspolitiikan kehittämiseksi yhteisössämme, ja äänikin oikean asian puolesta tuli eilispäivänä annettua. Itse päätapahtuman pistelaskun onnistumisesta vastasi avustajineen kokenut kyrmyniska Ahti, joka heti ymmärsi vastakkainasettelun todellisen merkityksen. Lopputulos oli kuitenkin oikeutettu ja ansaittu. Mitään uusintaa ei siis tarvitse järjestää, vaikka joissakin tiedotusvälineissä on siitä saatettukin tänään esittää aivan toisenlaista näkökantaa. Joka tapauksessa ääniä annettiin paikan päällä tasan 100 %. Ennakkoäänet povailivat jopa hieman sen ylitystä, mutta ennakkoäänten varaan ei koskaan kannata liikoja laskea, kun toisaalta valmistautumisvaiheessa ääniäkin joskus kuullaan kahtena. Paikan päällä kommentaattori Kumpulainen analysoi asiantuntevasti tilanteen kehittymistä. Tulosanalyysi: Kuten niin monesti aikaisemmin, alkupeleissä kokeiltiin monin eri tavoin vastustajan heikkoja kohtia - turhia ylilyöntejä vältellen, mutta näiltä kuitenkin liian harvoin välttyen. Ja kuten niin monesti aikaisemminkin, kisan alkumetreillä oli myös turha tuudittautua kotijoukkojen tukeen liian itsevarmasti. Näin kuitenkin kävi tälläkin kerralla. Lähes unettavan puolueeton 'sipaisut sinne tänne' -politiikka ei koskaan lämmitä varsinkaan kotikansan syvien äänenkäyttäjärivien mieltä. Kyllä kansa tietää, ja kansa kaipaa kantaaottavampaa otetta! Ensimmäinen erä niukasti, mutta ansaitusti vastustajalle. Kannatusluvut notkahtivat ja nukahtavien määrä kasvoi. Näissä kisoissa ei kuitenkaan pelkästään mielipidevaikuttaminen ja vanhahtavat meriitit pitkälle auta, eikä siinä ainakaan kotivoimien selkänikamat ihan noin helposti taitu. Kyllä kansa senkin tietää! Tosipaikassa on annettava itsestään ilmi vahvin osaaminen ja se, mikä tehokkaimmin puree vastustajan heikkoihin kohtiin - myös mitä moninaisimpia sallittuja miinoja käyttäen. Se on myös ainoa keino, millä saadaan kannatusta niiltä, jotka pelkästään äänioikeuttaan käyttävät. Sen lopulta todistivat tapahtumat kenttäväen näkökentässä eilenkin. Mitä pidemmälle pistelasku eteni, tulos myös selveni. Ovensuukyselyissä ja jo melko varhain tehdyissä ennusteissakin tiedettiin varsin hyvin tuloskehityksen suuntaus. Kenttäväen kannustuksella lopulta selkeä kotivoitto, mikä takaa hyvinvoinnin jatkumisen ja lupailee tuloserojen kasvua vastedeskin. Eilen nähtiin jälleen kerran myös se, että valta saadaan tiukoissa paikoissa ainoastaan onnistuneella itsenäisellä puolustuksella ja sitä tukevilla, väliin nokkelillakin yksittäissutkautuksilla, joiden varaan on sitten helppo rakentaa hyökkäävämpää aktiivisuuspolitiikkaa ja vaikuttaa vastustajan viennin edistämiseen. Kun vastustaja koettaa löytää aukkoja niin keskeltä kuin yhtälailla vasemmasta ja oikeastakin laidasta, on jokaisen itseänsä kunnioittavan päämiehen tehtävänä ylläpitää korkeaa moraalia erityisesti tinkimättömässä, uhrautuvassa puolustusvalmiudessa, joka kerta toisensa jälkeen nousee ratkaisevaan asemaan oman edun mukaisen rauhanomaisen lopputuloksen onnistumista vaadittaessa. Appi tai vaikka nato voivat toimintaa sitten vain seurata perässä ja ihailla - ehkä jopa ottaa siitä mallia yhteisiin harjoituksiin. No, tällä kertaa vastustajan tehokas, joskin lopulta täysin aliarvostettu, hyökkäilyn päästrategi, nuori ja terhakas päällepäsmäri, teki kaikkensa kotirintaman aukkojen etsimiseen alkuun siinä hyvin onnistuenkin. Loppua kohden hän ei kuitenkaan enää saanut tarpeeksi tukea omiltaan, ei edes päästrategiataustavoimiltaan, ja siksi kilpa vääjäämättömästi kääntyi kohti sitä ainoata oikeata, selkeää loppuratkaisuaan, ja vastustaja jäi kuin pakastettuna seuraamaan kotivoimien vyöryä. Vaikka vastustaja yrittikin kosiskella nuoren sukupolven suosiota asettamalla välillä kampanjointinsa keulakuvaksi kenttää kiertämään todellisia untuvikkoja, heräsi aika ajoin kuitenkin kysymys, miksi esim. tehokas no 8 katosi kokonaan kartalta kesken koitoksen? Arviointiyhteenveto kotivoittoon siivittäneistä suorituksista: No 2 kunnostautui erityisesti silloin, kun piti torjua vastustajan nasevimpia sivalteluyrityksiä. Taktikoinnin oikeaoppisiin onnistumisiin kuului myös se, että hyökkäyksessä ei aina yritetä mennä läpi suoraan keskeltä, vaan (no:n 5 avustuksella) monipuolista osaamista ja asiantuntemusta näytetään aika-ajoin myös äärilaitoja hyväksi käyttäen. Tästä kiitos myös taustastrategisteille, joihin tällä kertaa lukeutui myös eräskin vanha kehäkettu - jo useita kausia lähinnä oppositiossa istunut näiden kinkereiden ääniharva. No 6 esiintyi ailahtelevasti, kuten normaalistikin, mutta paransi juoksuaan loppua kohden. Välillä äänenkäyttö oli kovempaa kuin itse oivallukset, mutta kokolailla niin sisä- kuin turvallisuuspoliittisestikin kuitenkin varsin asiaansa osuvaa. No 4 kiersi aluksi ahkerasti kenttäväen keskuudessa, mutta joidenkin yli- ja alilyöntien - loan heittoon ei hänkään sentään ryhtynyt - sekä turhan hajasijoittelun jälkeen tyytyi oma-aloitteisesti taustavaikuttajan rooliin - siinä lopulta paremmin onnistuenkin. Näin hän osoitti jälleen kerran omaavansa hyvää sosiaalipoliittista pelisilmää. Kilvan musta hevonen poimi marjat oikeissa paikoissa tutunomaisella tyyneydellään - oikea työläisori paikallaan! Todellinen talousnero, joka käy ilman tukiaisiakin täysin kotimaisella biopolttoaineella tehokkaasti turhaa hirnumista välttäen. Hän teki tyhjäksi vastustajan melko heppoiset aloitteet rakentaen kaukoviisaasti perustaa nopeasti tuottaville oman väen optioille. Mutta niinkuin mustalle oriille usein käy, ei hänkään päässyt todellisen kaksinkamppailun makuun eturintaman kuumimpaan keskustaan. Se kun vaan on niin, että kansainvälisten sopimusten ja direktiivien mukaisista kiintiöpaikoista on pidettävä kiinni, vaikka muutoin tasa-arvomaailmassa elettäisiinkin. Suurin osa muista yrittäjistä teki suorituksensa omalla tasollaan ja tutuhkoon tyyliinsä: tyhjää/poissa. Vaan yksi oli kuitenkin ylitse muiden, ja hän osasi parhaiten iskeä oikeissa paikoissa ja myöskin tiivistää ensimmäisellä kotimaisellaan sanomansa vastustajalle, joka lopulta ymmärsikin, että vastarinta on turhaa, ja niinhän siinä vastustajan selkänikanderit katkesivatkin! Hän oli temmellyskentän keskellä kuin kotonaan ja iski tehokkaasti aina, kun paikka aukeni - suoraselkäisellä arvovallallaan ja pohjoisella ulottuvuudellaan, kampanjaansa jopa hienoisella huumorilla höystäen! Pukeutumisen uusi look niin hänellä kuin muillakin osoitti, että tähän rypistykseen oli todella panostettu. Oikeutetusti kansan valitsema paras oli siis no 9, jolle todellisen äänivyöryn siivittämänä toinen perättäinen kausi on kohta avoinna edessä! Summa summarum (uus. suom. sanont.): Näillä niinistöillä homma aina kallistuu siihen, että parempi flaxi käy sillä, joka ei toiselle hautalaa kaiva, vaan joka rehellisellä soinnilla ja - ehkä hieman vanhasellakin - halonhakkuumenetelmällä lahtaa vastustajansa. Lippu ei ole enää salossa. Helsingin piirin valvojaisstudio vaikenee - toistaiseksi. - huutavan ääni katsomosta -